Ajattelin palata ajassa hieman taaksepäin ja muistella hieman kesän asuntomessuja. Mitään jokaista kohdetta käsittelevää messupostausta en ole tekemässä, vaan jakamassa omia ajatuksiani näin paikkakuntalaisena messuista. Minulla oli tänä vuonna mahdollisuus blogin myötä vierailla Porin asuntomessuilla median edustajana ja poikkesimmekin Mikon kanssa messuilla heti avajaispäivänä. Teimme kyllä vielä toisenkin visiitin messualueelle viimeisen messuviikon aikana, sillä messut järjestettiin tänä vuonna Porin keskustan tuntumassa entisellä teollisuusalueella Kokemäenjoen varrella. Meiltä on messuille matkaa reilut 10 kilometriä, joten matka ei todellakaan ollut tänä vuonna pitkä. Aiempina vuosina messukäynti on yhdistetty yleensä kesälomareissuumme, joten tuntui oudolta, kun kummempaa reissaamista ei messuille pääsy vaatinut ja pystyimme käymään messuilla päiväseltään. Ehkä tämän vuoksi messukäynneistä jäi uupumaan aiemmilla messukäynneillä koettu pieni reissufiilis...
Ennakko-odotukset messuja kohtaan olivat näin paikallisena hieman ristiriitaiset. Toki hienoa, että Asuntomessut saatiin tänä vuonna Poriin ja messut olivat kerrankin lähellä. Ensi näkemältä entinen teollisuusalue ja epämääräinen joenranta eivät vaikuttaneet kovin houkuttavalta messualueelta, ainakaan jos vertasi viime vuoden Mikkelin asuntomessujen upeisiin järvimaisemiin. Vuoden mittaan messualueen ohi kulkiessa ajatukset muuttuivat kuitenkin kerta kerralta positiivisempaan suuntaan. Joenranta siistittiin kauniiksi ja paljon viihtyisämmäksi aiempaan verrattuna. Vanhat ränsistyneet teollisuusrakennukset hävisivät myös maisemasta yksi kerrallaan. Taloja alkoi nousta vuoron perään ja muutos kohti asuinaluetta oli alkanut. Ennen messujen alkua oli jopa vaikea enää muistaa, miltä alue näytti aiemmin. Silmä oli jo vuodenmittaan tottunut uuteen asuinalueeseen. Tulihan siitä aina välillä ohi ajettua ja katseltua miten messutalot valmistuvat. Kävipä jopa niin, että messuilla ollessa ei joka hetki muistanut edes olevansa Porissa, niin paljon alue oli muuttunut!
Alueen suunnittelussa ajatuksena on ollut tiivis rakentaminen sekä yhteisöllisyys. Messutalot olivatkin sijoitettu tiiviisti vieri viereen. Itse kaipaisin hieman enemmän omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Toki aidat rajaavat omaa piha-aluetta ja pensasaitojen kasvaessa suora näköyhteys vähenee, mutta lähekkäin ne talot silti ovat. Olohuoneen ikkunasta haluaisin katsella jotain muuta, kuin naapurin seinää, kuten eräässä messutalossa. Messujen teemaa on kuvailtu "asuminen läpi ihmiselämän" lauseella ja messuilta löytyikin 28:n pientalon lisäksi päiväkoti, rivitalo ja vanhemmalle sukupolvelle palvelutalo. Sekä suuren huomion kohteena ollut yli 80-vuotias korjausrakennuskohde nimeltä Bunkkeri, joka on entinen huonossa kunnossa ollut Shellin huoltamorakennus.
Paikkakuntalaisena kiinnitin huomiota porilaisuuden huomioimiseen ja esiintuomiseen. Messualueella olevat kyltit ja opasteet kertoivat asiansa porin murteella ja messutaloissa porilaisuus oli huomioitu muun muassa tauluin. Löytyipä yhdestä kohteesta Porin kartta tapetoituna seinälle. Karttataulut ovat aina miellyttäneet silmääni ja löytyypä meidänkin uudesta kodista Ulvilan kartta seinää koristamasta. Koiranomistajana kiinnitin huomiota myös monissa kohteissa esillä olleisiin
koirien peteihin ja kuppeihin. Hienoa, että lemmikit oli otettu myös
huomioon messutalojen sisustuksessa, sillä useasta perheestä varmasti
löytyy jonkinlainen karvaturri ja kupit ja lemmikkien pedit ovat osana
sisustusta joka tapauksessa.
Ihmetystä aiheutti muutamissa taloissa keittiön sijoittaminen yläkertaan. Mieleeni tuli heti ajatus isomman perheen ruokaostoksista ja ostoskassien kantaminen kerta toisensa jälkeen aina yläkertaan saakka. Tai ehkä olen vain liian mukavuudenhaluinen ja laiska. Keittiön sijoittaminen yläkertaan mahdollisti kyllä muutamassa jokirannassa sijaitsevassa kohteessa upeat näkymät joelle, joten eiköhän sitä jaksaisi lopulta ostoksetkin ylös asti kantaa, kun voi nauttia ruuasta hienoja maisemia katsellen. Pääasiassa keittiökalusteissa oli suosittu tuttua ja turvallista valkoista sekä nyt kovasti pinnalla olevaa mustaa, joka miellyttää kovasti omaakin silmää. Nahkavetimet näyttivät myös olevan tällä hetkellä pinnalla. Samoin aamiaiskaappeja pystyi bongaamaan useammastakin keittiöstä.
Arjen luksusta toivat monien talojen terasseilta löytyvät porealtaat. Aiempien vuosien kylpytynnyrit alkavat olla historiaa ja porealtaat ovat tulleet selkeästi jäädäkseen. Suomalaista designia olevat Drop altaat miellyttivät etenkin silmääni ja toivon mukaan vielä jonain päivänä meidänkin terassilta jonkinlainen poreallas löytyisi. Tämä haave ollaan ottamassa huomioon jo terassin rakennusvaiheessa. Huomasin, että monissa kohteissa oli käytetty fiksusti liukuovia, jotka toivat lisää
tilaa etenkin pienimpiin huoneisiin, kun ei tarvinnut miettiä
perinteiselle väliovelle tilaa aueta. Meilläkin oli jossain kohtaa
suunnitelmissa muutama liukuovi, mutta putosivat hintansa puolesta pois
suunnitelmista jo alkuvaiheessa. Eikä todellista tarvetta liukuoville ollut, joten perinteisillä väliovilla mentiin.
Katkerana Ulvilalaisena ihastelin saunoja ja kylpyhuoneita, joissa oli käytetty paljon minua miellyttäviä tummia sävyjä. Alla olevassa kuvassa oli laatat aseteltu hauskasti salmiakkikuvioon. Omissa toiveissakin oli se tumma pesuhuone, mutta blogissakin jo miljoonaan kertaan harmiteltu Ulvilan kalkkinen vesi esti suunnitelmien toteutumisen. Monissa kohteissa oli kylpyhuoneissa sekä vessoissa käytetty myös marmorikuvioisia laattoja, jotka loivat aavistuksen hotellimaista tunnelmaa. Hotellimaisen tunnelman vastapainoksi pääsi monessa kohteessa myös mökkitunnelmaan erillisissä piharakennuksissa, joihin oli sijoitettu sauna.
Saimme molemmilla messuilla käynneillämme kulutettua koko messujen aukioloajan helposti kiertelemällä kohteita yksi kerrallaan. Oli jännä huomata, miten toisella kerralla messuilla käydessämme huomasimme paljon asioita, jotka olivat ensimmäisellä kerralla jääneet täysin huomamatta. Ei siis ollenkaan turha reissu käydä messuilla toistamiseen. Niin paljon katseltavaa ja ihasteltavaa. Ensivuonna asuntomessut ovat vuorostaan Kouvolassa, joten jäädään innolla odottelemaan, miltä messut näyttävät silloin! Messuilta jäi vielä niin paljon kivoja kuvia ja asioita jaettavaksi teidän lukijoiden kanssa, joten toinenkin messupostaus mahdollisesti vielä myöhemmin tulossa :)
